"Et ole päivittänyt blogia pitkään aikaan" totesi ystäväni. Aloin miettiä, että eihän siitä nyt niin kauaa ole, kunnes tajusin, että heinäkuussa ottamani kuvat telttailureissultamme saareen, eivät ole vielä valmiina.
Oho, joko on jo kohta lokakuu?
Kamerani akku, on alkanut vetelemään viimeisiä, enkä ole vain saanut aikaiseksi hankkia uutta. Hyviä tekosyitä kuvien käsittelyinnostuksen puutteeseen ja pentukyselyiden vastaamisnopeuteenhitauteen tuskin on, kuin laiskuus. Pahoittelut kaikille innokkaille pentukyselijöille, kyllä teidän viestinne luetaan. Pitäisiköhän hankkia sihteeri? Corginrakkauspalkalla.
Bestikset Isla ja Lily kieli pitkällä.
Eevin juttu on enemmän puolukat.
Vuoden ainoa koiranäyttelyikin tuli käytyä Hyvinkäällä. Meni huonosti, ku ei menny Hyvinkää. Tai noh, meni hyvin, mikä ei ole koirapiireissä oikeasti hyvä juttu. Lily sai siis H:n samalta tuomarilta, jolla se oli luokkavoittaja kunniapalkinnon kanssa viime joulukuussa pentuluokassa. Ei siis ole myytti, että koira alkaa pudottaa karvaa, kun sen ilmoittaa näyttelyyn. Ja Lilyhän tiesi jo helmikuussa.
Totesinkin, että me lähdetään kotiin kasvamaan, ja toivottavasti ei enää enempää jalkoja. Sievä pikkuneiti se on, mutta showcorgiksi turhan jalkava, sporttinen ja karvaton.
Luonne sillä onneksi on huippu, se on mitä ystävällisin ja höpsöin, kuten ehkä kuvasta näkee.
Kuva: Jemina Manninen
Seuraavaksi (lue: joskus) käynkin niiden lomakuvien kimppuun, niin ehkä saadaan kesäkuvia syksyn piristeeksi. Vaikka eipä tämä alkusyksy hullumpikaan ole.
