Misa (6 kk) ja Lily
Eihän kesä vielä ohi ole, mutta blogi on kuitenkin ollut hiljainen, joten ajattelin kertoilla viimeisimmät (treeni)kuulumiset ja kerrata kuluneen vuoden tapahtumia.
Eevi tuli maaliskuussa veteraani-ikäiseksi eli täytti kahdeksan vuotta. Sillä on uutena tavaramerkkinä kuolatahra toisessa poskessa. Eeviltä poistettiin keväällä haljennut poskihammas, joten nyt kuola valuu poskea pitkin. Nam. Eevulainen on jatkanut rally-tokon viikkoryhmässä tänä vuonna. Voittajaluokan se korkkasi viime vuoden joulukuussa rotumestaruuskisoissa ja tämän vuoden rotumestiksissä, joissa oli tuplakisat saatiin kuin saatiinkin koulutustunnus RTK3. Nyt onkin ollut edessä mestariluokan liikkeiden harjoittelu, mutta kisaamaan minulla ei (tunnetusti) ole mikään kiire. Eikä se voittajaluokan tekeminenkään mitenkään kauhean siistiä suorittamista ollut, joten tekemistä riittää.
Eevi on nauttinut kesästä mm. rennosti nojatuolissa. Se on päässyt myös mukaan veneeseen nostamaan katiskoita, eikä (tällä kertaa) karannut mökkinaapuriin parempien bileiden toivossa. Kerran se nimittäin katsoi jo veneestä, että tuolla on parempi meno. Kun olimme saaneet katiskat veneestä rantaan oli Eevi jo tiessään. Naapurilaituriltahan se löytyi, hyvällä bilefiiliksellä. Fiilistä laski vähän se, että hyppy-yritys sup-laudan kyytiin menikin ohi niin, että molskahti. Lisäksi typerä henkilökunta tuli hakemaan pois, vaikka Eevin bileet oli vasta alkaneet!
Isla (7v.) jäi eläkkeelle agilitystä. Harmillistahan se oli laittaa muuten upeasti toimiva koira pois lajista, mutta pari kertaa oireilua treenien jälkeen riitti. Islahan nimittäin menee täysillä. Agility on fyysisesti haastava laji, eikä treenihallin liukkaahko pohja auta asiaa yhtään. Me ei treenata riskillä. Illi-Silli siis siirtyi rally-tokon pariin ja käy välillä mukana treeneissä. Kesäkuussa korkattiin avoimen luokan kisaura 98:lla pisteellä. Aika kivasti, kun treenattu on vähän ja Islan edellisistä kisoistakin on kolme vuotta. Nyt pitäisi keskittyä tekniikan hiomiseen ja alkaa miettiää voittajaluokan juttuja (ja kisata se RTK2). Tärkeintä on kuitenkin pitää Islan löytämä hyvä fiilis rallyhommissa.
Islan kesän kohokohta oli varmaan päästä juhannuksena (ainoana koirana) mukaan nauttimaan grilliherkuista. Se istui (tietenkin) penkillä ruokapöydässä ja sai maistiaisensa haarukalla tarjottuna. Voi myös olla (en tunnusta), että lettukesteillä samassa paikassa se osallistui samalla tavalla ruokailuun. Lisäksi Isla suorittaa saunomista rantasaunassa. Lauteilla se istuu vakavan ja hieman surumielisen näköisenä. Vilvoittelutauotkin se pitää luonteelleen sopivasti suoritustyylillä & vakavasti. Peseytymisen se kuitenkin jättää väliin. Löylyt se jättää väliin, jos kesäkeittiössä on tarjolla ruokaa. Silloin se jää mielummin istumaan ruokapöytään odottaen tarjoilua.
Lily
Lily (3v.) oli mammalomalla alkuvuoden. Se palautui tiineydestä hyvin ja palaili agilitytreenien pariin Siinä riitti kartturilla kulttuurishokkia siirtyä kuin ajatuksella toimivasta koirasta takaisin lähtöruutuun. Lisähaastetta tuo se, että vedän treenejä osan ajasta samalla kun treenaa. Lily oli kyllä kulkenut mukana agilitytreeneissä joka toinen viikko ja silloin tällöin, mutta sille ei koskaan oltu tehty kunnollisen harratuskoiran pohjatöitä eikä sitä agilityäkään oltu kuin huvikseen harrasteltu. Saatu on siis mitä on tehty - sitä sun tätä. Onneksi tässä jossain kohtaa kesää sillä on mennyt sen aivoissa jokin kytkentä oikein ja siitä on tullut melkein vakavamielinen harrastuskoira. Se siis on vihdoin alkanut tehdä töitä (aina sille päälle sattuessaan). Välillä se toki ihailee myös yleisöään matkan varrella.
Tällä hetkellä Lily treenaa agilityä kerran-kaksi viikossa. Lisäksi se käy satunnaisesti mukana rallytreeneissä. Uudelle treeniryhmälle kuvailin koirieni tasoa "RTK3, RTK1 ja tynnyrissä kasvanut", joten rallytouhuissa huvitetaan enemmän itseämme (ja katsojia). Lily on sen verran touhukas tyyppi, että se kaipaakin (yksinkertaisille) aivoillensa enemmän jumppaa kuin muut koiramme. Hyvä siis, että sille riittää tekemistä.
(Eikä Lily oikeasti niin tyhmä ole, kuin uhataan. Se nyt on muuten vaan välillä vähän hölmö & huonosti koulutettu. Ja ulvoo nuotin vierestä. Eikä muuten ole niin corginkuvatuskaan kuin olin ajatellut. Lily kävi pitkästä aikaa näyttelyssä ollen erinomainen SA:n kanssa!)
Aktiivikoirana Lilyn kesäsuosikkeja lienee hetket treeneissä jääkiekkokaukalolla sekä se, kun saa juosta hepulihepulihepuli-juoksua nurmikolla. Lisäksi se tykkää kieriä nurmikolla. Kierimiselämystä tehostaa se, jos tarjolla esimerkiksi kuollut ötökkä tai ällö mätä kasvinosa. Kävi Lily myös piknikillä pentunsa Misan kanssa, mutta vähän pettyi, kun jäi paitsi paremmista tarjoiluista. Tapansa mukasesti se kuitenkin ulvoi ohikulkijoille uniikilla, epävireisellä nuotillaan!
